Lauran blogi

Lauran kokeilevassa keittiössä tapahtuu taas...

Monessa muussakin blogissa on taas läträilty värien kanssa ja viimeinen kipinä olivat Viken Kool Aid -pussit ja Emilian kauniinväriset vyyhdit, joten pakko oli taas pistää väripadat (vedenkeitin ;) porisemaan. Ostoskoriin sujahti siis kerä valkoista seiskaveikkaa, joka singahti samoin tein kahdeksi vyyhdiksi. Alempi vyyhti kylpi turkoosin ja smaragdinvihreän värisessä värijauheessa (sitä Anneveen diilaamaa) sekä mustikka Kool Aidissa ja ylempi pinkissä ja ruskeassa taikajauheessa. Etenkin sinivihreään oon oikke tyytyväinen.


Mut onkos tää nyt sitä jotain vähän isompaa itselle? Noku... piti saada edellisten värjäilyjen tuotokset puikoille ennen kuin nää seuraavat kuivuvat, keriytyvät ja alkavat tahtoa väkisin puikoille. Mansikka(koolaid)sukat siis tulollansa.


Tää sen sijaan olis se jotain vähän isompaa ihan itselle. Lanka on Jaavaveen kiitokseksi lähettämää Anchor Magiclinea ja malli IK:n sivujen kautta bongattu Front Slit Tank.

Ihana löhöilyn, ulkoilun ja neulomisen täyteinen viikonloppu takana. Shoppailemaankin vähän kerkesin. Noo, farkkuja en tietenkään saanut heti mukaan, ne jäivät kaupan tädeille lyhennettäväksi. Kellä muuten tässä mualimassa voi olla niin pitkiä koipia?! Uudet langat sen sijaan pääsivät heti miten koukulle...

...mut ei kissanpentumohair halunnutkaan olla Salomonin solmu...


vaan Helleborus. Huivi tulee kaverille, joka itsas ikääntyi jo eilen, mutta eihän muutama päivä sinne tai tänne niin nuukaa haittaa.


Mainitsinkin et Trellis pääsi puikoilta. Tän neulominen oli oikeastaan aika ihanaa; ihana lanka, bambuiset puikot ja loppueen lopuks ihan sopivan haasteellinen ohje. Purin muuten huivi siihen virheeseen asti ennen huivin jatkamista. Vähän vaajamittaiseksihan tuo ressu jäi, mut niinpä on sen omistajakin.


Pitänee opetella pitämään sitä yhtä elegantisti kuin tää mallipimu. Ohje ja kuva siis Interweave Knits Spring 06, lanka Fleece Artistin Merino (100 g) ja puikot 4,5.


Hyönteisen väriseen neuleeseen mätsäävä pipokin valmistui, mut ei siihen tullutkaan tuntosarvia. Ei jaksanut.


Syy jaksamattomuuten oli nää. Puuvillaisesta sukkalangasta 2,5 puikoilla nykerretyt toe up- sukat. Menee synttäripukin konttiin odottamaan jonkun pienijalkaisen ihmisen merkkipäiviä.

Liisan Lilja päätti eilen ihan yks kaks valmistua, koska huomasin langan käyvän vähiin. Tarkoitus kun oli, paitsi testata uutta ihanaa mallia, neuloa huiviksi kaapissa majailevat Chic Mohairit, eikä siis ostella samaa lajiketta lisää.
No vähän knaftiksihan tuo jäi, kun jouduin yhtäkkiä kesken mallikerran päättelemään silmukat, mut ihan kiva tuo on ja vastaa hyvin huutavaan luonnonvalkoisen kolmiohuivin puutoshätätilaan, joka puhkes mulla aivan akuuttina tässä keväällä. Ja malli, se on mitä ihanin.

Ohje: Liisan Lilja
Lanka: Novita Chic Mohair (jota luulin olevan vähän vajaat kolme kerää, mut tarkistuspunnituksessa valmis huivi painaa vaan 125 g)
Puikot: 6

Viime yön tämä unelmanpehmoinen höttönen vietti sijauspatjan ja runkopatjan välissä, ja tänään vaihtopenkiltä (sohvalta) vuoroon pääsi juurikin valmistunut Trellis. Ainaoikein, joo meiän sohva on yleensä kuorrutettu neulomuksilla vaikka joskus viime kesänä muistan hämärästi lupailleeni, ettei siinä majailis kuin yks keskentekonen kerrallaan. Armaani osaa kuitenkin väistellä niitä tehokkaasti ja tarvittaessa viskelee ne varovasti pois tieltään.

Oon neuloskellut viime päivinä vuoron perään Trellistä ja Liisan Liljaa. Toinen on parkissa toisessa päässä sohvaa ja toinen toisessa. Kun mohair alkaa tympiä, loikataan toiseen päähän ja päinvastoin. Molempien pitsistä mallipiirrosta pitää kuitenkin tuijotella aina välillä, joten päätin tehä ihan vaan vaihtelun vuoks jotain yksinkertasempaa...

...toiset tossut. Kuten kuvasta näkyy, sain kesytettyä valkoisen Samoksen ja loihdittua sen Nitorin avulla ruskeaksi. Sävy on vähän laikukas, mut toimii. Nää kuuluu samaan settiin kuin parin postauksen takaiset mustavalkoiset ja ne lähtevät postipojan matkassa paria kaveria ilahduttamaan.

Tuntuuko kestään muusta koskaan et hukkuu jämälankoihin?

Nää jäi yli kaksista tossuista. Mustiin ostin siis kaks kerää mustaa fiestaa ja ruskeiden reunaan kerän turkoosia. Valkoisia Samoksia oli alun perin kolme ja niistä tuli mustiin reunat, kaks muutti väriään ruskeiksi ja yks jäi kokonaan koskematta. Koitin jo kyhäillä niistä pussukkaa, mut ei tullut hyvä :( Lisää tossuja sit vissiin...

Soon Liisan Lilja (pdf) ja sit siit tulee ihana. Suurkiitokset Mielitylle loisto-ohjeesta!
Tälläsin tuon ihanan tyynyn huivin alle poseerauksen ajaks, jotta kuvio erottuis paremmin ja sitten menin itte tietty valon eteen seisomaan.

Edellisen kuvan kaljalangat hengailivat tänään eilistä kuumemmassa ja tujummassa väriliemessä rutkasti pidempään kuin eilen. En jaksa tähän nyt kuvata parvekkeelta aukeavaa kaljahuuruista maisemaa (joka myös alkaa näin kesän korvalla kuulostaa kaljahuuruiselta), mut kauniin ruskeita nuo Samoksen ryökäleet eivät o vieläkään. Huomenna vissiin sit Nitoria shoppaamaan. Vinkkejä?

Terve ruskee ohraneste,
terve jumal kultasuu,
sua aina tahdon kunnioittaa
kumartuen tomuhun! -Aleksis Kivi-

Tulee meinaan ihan mieleen tästä sävystä...
Taitaapi vyyhdit päästä uuteen värikylpyyn...

Fiesta suostui vihdoinkin taipumaan tossuloiksi. Onkelmahan oli siinä, et kuvittelin ohjeen Rowan Handknit DK Cottonin olevan kuin Novitan Samos ja et se taas olis kuin Sandnesgarnin Mandarin Fiesta. Sopivaa tiheyttä koitettiin saavuttaa niin kaksin- (ohjeen mukaan) kuin yksinkertaisellakin langalla ja mahdottoman monella eri koukkukoolla.


Tässä kuitenkin ihan yksinkertainen lanka, vitosen koukku ja ihan ohjeen mukaiset silmukkamäärät. Reunoja napakoittamaan virkkasin vielä kerroksen valkoisella Samoksella nelosen koukulla. Niin ja ohjehan on Erika Knightin Tyylikästä virkaten -kirjasta.


Seuraavaksi valkoinen Samos loikkaa väripataan ja hullu värjääjä haaveilee sen muuttuvan ruskeaksi. Muuten tänään on nautittu (vaihteeksi) auringosta, istuttu autossa kaks tuntia mennen tullen yhden pienen prinsessan ristiäisiin (oli reissun arvoinen tilaisuus ja tuli nätti nimi) ja päivitelty tätä ihmettä. Niinpä niin, kun on oma itsensä ja tekee sitä mistä itse tykkää, uskoo siihen, eikä piittaa muiden mielipiteistä, niin sitä saattaa saavuttaa jotain mistä ei oo koskaan uskaltanut edes unelmoida.

Nyt seuraa nolo tunnustus: mä tykkään tällaisista vähän sateisen suhmuraisista päivistä, kun saa hyvällä omallatunnolla lölliä sisällä pyykkäillen, kokkaillen ja tietty neuloen. Ja kaikki tää kuuluu tietenkin tehdä yövaatteissa :) Tämän päiväisen löllimisen ansiosta kummipojan neule on valmis. Yhdeksän päivää siinä meni, sillä muistaakseni se oli viime viikon perjantai kun nuo helman silmukat loin. Epäilijät, varmistakoon asian alempaa :) Niin ja tähän yhdeksään päivään mahtui 6 työpäivää ja ainakin kolme sellaista iltaa et en neulonut paljoakaan :)

Ohjeen mukaan kaikki kappaleet olisi neulottu tasona, ja vasta kauluksen joustin pyörönä. Oon joskus kuitenkin tehnyt tän neuleen 60-senttisenä ihan ohjeen mukaan ja päätin nyt oikaista neulomalla kaikki kappaleet pyörönä (aah, pelkkä ihanan tylsää sileää oikeaa) ja yhdistämällä lopulta pyöröille etukappaleen, hihan, takakappaleen ja toisen hihan silmukat. Puikoilla oli vähän ahdasta, kun hihojen kohdalla ei jäänyt kuin 8 pääteltyä silmukkaa pois ja tilalle tuli 56 hihan silmukkaa. Onneks tiuhat kavennukset korjasivat tiukan tilanteen nopeasti.

Seuraava pulma tuli, kun tajusin ettei kaulus voi olla etupuolella yhtä korkea kuin takana. Siinä kohdin jouduttiin käyttämään mun hyvin heikkoa avaruudellista hahmottamiskykyä, et miten saan raglanit osumaan oikeille kerroksille, jos joudun neulomaan välillä tasoa. Muutaman kerroksen pääsin purkamaankin... Oon kuitenkin lopputulokseen oikein tyytyväinen...


...toivottavasti kummipoikakin.
Lanka: Novitan Suvi, vajaat 6 kerää
Ohje: Novita 2/02
Puikot: Joustimissa 3, muuten 3,5

Lankaa jäi ihan suunnitellusti yhden kevätpipon verran ja koskapa lanka on kivan hyönteisen väristä, ajattelin tehdä siitä myös hyönteispipon neuleen kaveriksi. Tuntosarvet vois tehdä vaikka i-cordina. Tässä vaiheessa mun hienoa suunnitelmaani armaani kysäisi, et muistanko millaiset traumat hänelle on jäänyt hänen ampiaisasustaan. Armaani albumeista löytyy useampi kuva, jossa hän on sonnustautunut kummitätinsä neulomaan kelta-mustaraidalliseen toppapukuun, johon kuului myös sävysävyyn pipo...

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Haudi

On taas jonninmoinen blääh vaivannut, sori jos joku ehti jo kaipaamaan :) Oon taas liehunut eilen ja tänään töiden jälkeen pitkin kaupunkia, koittanut ehtiä passia anomaan ajoissa ja istua kököttänyt neuletapaamisessa hamaan tappiin saakka, vaikka Stockan kahvilan väki koitti hätistellä meitä valomerkeillään (sähkökatkot...)

Kotona kuitenkin odotti tällainen ihqu paketti Käsityöt kaikenlaista -blogin JaanaV:lta, jota taannoin jelpin hädässä. Kiitos ihanasta kiitoksesta, revin tuon silkkipaperin rumasti, kun olin niin täpinöissäni :)

Neulomukset sit taas...

...aloitettuani tän, oon neulonut melko kiltisti vaan ja vaan sitä. Nyt kun pitäis ekan kerran koko neuleen aikana alkaa laskemaan (raglankavennukset), ni eipä enää hotsitakaan. Mut pakko kai tää on valmiiksi rykäistä, kun näin loppusuoralla jo ollaan.


Muinainen novitalainen pääsi tänään neuletapaamiseen mukaan kera kymmenen vaihtoehtokokoisen virkkuukoukun, ja siitä alkoi vihdoin muodostua kassi, josta on haaveiltu piiitkään. Haalin muinoin tätä lankaa lilakirjavana (why 'o why), beigenä ja luonnonvalkoisena, mut en sit pinkkikirjavana. Sittenpä sitä ei saanutkaan enää mistään, kunnes ihana paketti tätä kurkkas ihanassa lankakaupassa hyllyn alta ja huikkas mulle, et hei täällä me ollaan.


Kipaisin ennen neuletapaamista (taas) Koskarin Käsityökeskuksessa, tällä kertaa Fiestaa haalimassa. Aikomus oli tehdä siitä Knightin virkatut tossut. (Miksi muuten keväällä/kesällä virkatuttaa niin kovasti?) Ohje täsmää Samoksen neule(virkkuu)tiheyteen ja oon aina luullut, et Samos ja Mandarin Fiesta olis yks yhteen, mut about seitsemän yrittämän jälkeen luovuin toivosta ja päätin kokeilla uusiks joskus toiste.

Semmosia. Nyt syön pizzaa ja katon Salkkarit dvd:ltä sillä varauksella että meitin dvd-masiina (oikee helvetinkone) on suostunut tänään toimimaan siten kuin se aamulla ajastettiin. Muuten syön vain pizzaa ja kiukuttelen. Ai niin, paitsi et en jaksa kiukutella, koska me varattiin eilen matka tänne ja sen ajattelemisesta tulee iloiseksi.

Yhden perjantai-illan homma (vrt. sehän on ihan vartin homma)
Yläreunassa melkein kerän verran kummipojan neuletta tikutettuna. 3,5 addit oli hukan teillä, niin työssä on nihkeännahkeanhikiset inoxit. Myöhemmin selvis, että kolmepuolikkaat on kiinni neuletakin etukappaleessa, joka on lakannut kiinnostamasta etureunan lisäysten(?!) jälkeen.
Alareunassa vyyhti eilen värjäiltyä Juvelia, vois muotoutua isona vaik äitin lapasiksi tjsp.

Kivaa viikonloppua kaikille, ma lähden moikkaamaan äitykkää, mammaa ja avoanoppia maalle.

Täällä taas vaan shoppaillaan ja hengaillaan...

Kun kerran kaikki muutkin... Nää on siis sieltä yhden tamperelaisen ostoskeskuksen yläkerrasta halvennuksella. Avoanoppi saa vihreän mötkylän äitienpäivälahjaksi ja ruispuolukkapuuron värisistä tulee jotakin ihan miul ihtellein aivan yllättäin.


Sain eilen päähäni et kummipoju tarvii puuvillaisen kesäneuleen ja kaivoin sitten vanhasta Novitasta tuon hyväks havaitun ohjeen esille. Kokeiliskohan sitä pyörönä... Siispä samaisen kauppakeskittymän kellarikerrokseen lisää Suvia shoppaamaan. Toivottavasti kummipoika vaan mahtuu 100senttiseen neuleeseen... Neuvolatädin käyrien mukaan pitäs mahtua, mutkun kaveri ei oo koskaan liiemmin mistään käyristä piitannut, vaan pikemminkin kulkenut aina ihan omia reittejään.


Tää sai monet villiintymään kevättalvella, joten minäkin tilasin kirjan (LMKG:n siis). Suomalaisella vaan kesti näin kauan toimittaa se. Eivätkä ryökäleet edes vaivautuneet ilmoittamaan mitään toimituksen viivästymisestä, vaikka olin maksanut opuksen jo ennakkoon.


Äitykän Saunikset valmistuivat muuten eilen
Lanka: Novita Suvi, kerä/sukka (jämät tuossa kuvassa)
Ohje: Ulla 1/06, saunasukat. Kiitos SirpaLeelle loisto-ohjeesta
Puikot: 2,5

Muuta:
- Oolrait, näinhän sitä sileää (siis todella sileää) saadaan aikaan; numeroa suositusta pienemmillä puikoilla
- En ymmärtänyt ohjeesta miten kantalapun sivuista olis pitänyt poimia 14 x 2 silmukan lisäksi 2 + 2, joten jätin kiilakavennukset vähän vaiheeseen, niin että pohjapuolen puikoille jäi 2 ylimääräistä silmukkaa kummallekin
- Novita ei muuten pettänyt odotuksia tälläkään kertaa; toisessa kerässä oli solmu ja toisesta lanka katki kesken kaiken


Kahtokees kuin mageen mukin sain valmistuvalta opiskelijalta, jonka harjoittelu loppui tällä viikolla. Toisella puolella lukee L-sanoja löllöllöö-liimaan-ja-lakasen-laulan-ja-lötisen. Oon tainut hänen harjoittelunsa aikana ainakin liimata (askarrella työaikana) ja lötistä (jos se tarkoittaa samaa kuin lätinä). Ihan hassua, että valmistuin itse vasta vajaa vuosi sitten ja nyt kirjoitin just valmistuvalle tulevalle kollegalle loppuarvioinnin harjoittelusta.

Onneksi tänään tapahtui noin monta kivaa asiaa, koska kotona odottikin sit lasku alkuviikon autohuollosta. Tsiisus, onneks sitä ei tarvii tehdä taas kuin vuoden tai 15000 kilsan päästä. Niin ja se sijaisauto oli mulle luojan kiitos ilmainen.

Pikkusystin synttärilahjavillasukat valmistuivat. Kakkossukan kärkeä neuloessa kohos taas kylmä hiki; riittääks se, en hemmetti osta toista kerää yhtä pirun kärkeä varten. Olin jo hyvän matkaa sädekavennuksissa menossa... Onneksi muistin, et tokaa sukkaa aloittaessa jouduin kerimään pätkän pois saadakseni oikean värisen raidan aloitukseen. Onneksi tuo nöttönen löytyi... Toivottavasti vähän eripariset kärjet ei kauheesti häiri systerin tarkkaa silmää.


Eka Sauniskin valmistui, mut päätin silti varuiks pyöräyttää taikapaperin avulla äitykälle paidan. Sitaatit on siks, että pikku-Laura on ihan oikeesti joskus sanonut noin, kovaan ääneen tietenkin.


Postin tuo Pate jokaisen luo... Koukkuamiskoukkuja Nice Factorilta...


Ja lopuks hyvää Kirjan ja Ruusun päivää kaikille
(oho, mun kynsilakkaputelitkin näköjään halusivat kuvaan)

Neljä työtä, joita olen elämäni aikana tehnyt

1. toimistotyö

2. mansikan pakkaaminen (sairaan paljon hienompaa ku poimiminen :)

3. kodinhoitaja

4. nykyinen työ

Neljä paikkaa, joissa olen asunut

1. pikkuruinen kotipaikkakunta

2. Rauma

3. Tampere

-siinäpä ne, en oo kovin muuttohaluinen ihminen

Neljä televisio-ohjelmaa, joita tykkään katsella

1. Salkkarit

2. Tila

3. Teho-osasto

4. kaikki aivoton hömppä kelpaa neulomisen taustamusiikiksi :)

Neljä paikkaa, joissa olen ollut lomalla

jos mennään järjestyksessä alusta alkaen ulkomaiset kohteet, ni

1. Eilat/Jerusalem, Israel

2. Protaras/Limassol, Kypros

3. Port el Kantaoui, Tunisia

4. Kanarialla useempikin kohde, Bulgariassa Nessebar ja sit tietty nää Stockholmit ja Tallinnat ja Pohjois-Norjakin on nähty. Seuraavana vuorossa vois olla manner-Espanja tai Italia, ehdotuksia?

Neljä internet-sivua, joilla käyn päivittäin

1. Sähköpostit (kaikki kolme)

2. Blogilistan päivittyneet suosikit

3. Iltalehti

4. Työpaikat

Neljä lempiruokaani

1. Mikä vaan kana

2. Vuohenjuustoperunat

3. Mahdolisimman juustopitoinen pizza

4. kaikki makea

Neljä paikkaa, joissa mieluummin olisit juuri nyt

1. Kotona nukkumassa tai neulomassa

2. Auringossa

3. Ostoksilla missä vaan

4. Hierottavana

Neljä ystävää, joille olen lähettänyt tämän viestin (jotka täten haastan) ja joiden arvelen [lue: toivoisin] vastaavan:

Oonpas nyt niin tyhmä, etten jaksa jatkaa ketjua, mut napatkoon ken tykkää.

Tässä onkin hyvä syy keksiä illalla jotakin päiviteltävää, ettei jää tällainen pöhkö meemi ylimmäksi postaukseksi ainakaan kovin pitkäksi aikaa.

Kun en kerran Moda-/SK-/Sandra-lehtikatsausta saanut aikaan, niin katsastetaan H&M:n syksyn ennakkokuvasto sitten. Olin tänään töiden jälkeen hengannut varmaan jo pari tuntia kotosalla, kun tulin kysäisseeksi, et eiks tänään tullut pitään postia. Armaani näytti vielä kelmuissa olevaa Tietokone-lehteä ja sanoi, et tossa. Ja mikäs sen alla piilossa lymyilikään omissa kelmuissaan...

...mulla on varmaan päässä vikaa, kun innostuin tästä vaikka ulkona on ihan tuhottoman lämmin.

Vähän syksyn tulevaa neulesatoa:

Ihan kiva kietsujuttu (80 % villaa). Tällaisia on siis luvassa ensi syksynäkin, kiva.


Ja vaaleenpunaista...


Tässä kuvassa on miust kiva tunnelma


Jee, näitäkin on taas kivoissa väreissä. Kerronko montako mulla on näitä perusneuleita (puuvillaa/polyamidia suhteessa 70/30 %) eri väreissä? Ehkä seitsemän tai kahdeksan... :) Hamsteroin kevättalvella, kun pienet koot myytiin isolla alella pois.


Onpas korkea vyötärö, yök


Ja tätä me kutsumme neuletakiksi? No sovitaan sit niin


Rocky-osastolla on useesti tosi kivoja juttuja, ja niin nytkin. Vaikken ma jummarrakaan, et miks villapaita (siis oikeesti villainen) on noin lyhyt. Ehkä mä oon tulossa vanhaksi


Miehiäkään ei oo unohdettu...


...eikä lapsosia... (näistä neuletakeista näkyy muuten noin kilsan päähän, että hei me ollaan ihan aitoa akryylia ja me myös näytämme siltä ekan käytön jälkeen)


Uuh, mikä asu. Ai onks tää lasten? Ei se mitään, mä mahdun niihin isoimpiin kokoihin :)


Jee, kukkakuvioiset toppikset, mäkin voin alkaa lasketella taas


Kuka möi kool aid -kokeilunsa H&M:lle?! -Tunnusta heti! :)

Oon koittanut vähän neuloakin, vaikka onkin aikamoinen muaeihotsitamikään-viilinki päällänsä...

...tikkupiskon toinen sukka vetelee kohta viimeisiään, samoin lanka - taas!


Ja puuvilla on lähtenyt ihan kiltisti taipumaan Sauniksiksi. Saattaa äiti saada sittenkin paketin eikä pelkkää korttia.


Yhdet niistä onnettomista sukista, joista on lanka loppunut kesken toisen sukan teräosan, tulivat eilen vihdosta viimein valmiiksi, kun Tippi ystävällisesti diilas mulle valkoista Teddyä. Kauheen kiva, että mulla on näillä keleillä tällaiset kivat paksut ja villaiset sukat olemassa. Noh, ehkä syksyllä ei sit harmita kylmyys niin paljoa, kun on tällaiset "ihan kuin kävelis pilvien päällä tai pomppulinnassa" -sukat. Ja saatetaanhan näitä tarvita taas jo juhannuksena :)

Ai niin, mun piti vielä kertoa että jouduin viemään autokullan huoltoon (ei, en oo kolauttanut sitä mihinkään, joku piru on taas vaan ajanut sillä niin paljon, et piti huoltaa häntä välillä) ja sain siksi aikaa käyttööni tällaisen.

Suloisessa pikkukikkarassa oli näin magee mittaristo.

Nyt täytyy pistää sormet ristiin ja toivoa, ettei eräs 18v. neitokainen, jolla on tänä illalla synttäripirskeet, ehdi lukea tätä postausta ennen iltaa. Ja tän neitokaisen isosisko, jos sä ehdit, niin ethän paljasta yllätystä neitokaiselle..

Se puoli kiloa jotain ihanaa on tässä - ja onhan siinä vähän muutakin..
-Happy Hookerista suomennettu virkatun hamosen ohje
-langat siihen (Idenan Cotton Luxia ruskeana, pinkkinä ja valkoisena - jepjep, meillä on varsin samankaltainen maku ja siksi me varppina tullaan toimeenkin niin hyvin :)
-pari bambukoukkua ja
-valokuvapaprulle tulostettuna kuva ohjeen hamosesta, kaaviosta ja lahjanantajista (neitokaisen poikaystävän äitee ja minä - ja tietty meiän armaat, jotka eivät kylläkään neulo tuossa kuvassa, eivätkä myöskään oo noi kuvan koirat)


Ja lahja vielä pakattuna, pinkkiin kreppipaperiin käärittynä. Tykkään niin paljon, et se on ihan hiinä ja hiinä, raaskinko antaa koko lahjaa poies :) Mut eiks lahjan kuulukin olla aina vähän myös antajansakin näköinen? Tää on sitä paljon.

Ai niin, multa tilattiin muuten ohje jonkinlaiseen lyhyehköön hartioiden ympärille kiepsautettavaan härpäkkeeseen. Ei siis ponchoon, koska lyhyt poncho on kuulemma vähän kuin tekis kakkupaperin keskelle reiän ja vetäis sen päänsä yli. Keepintapainen tai pienehkö soljella tai nauhoilla kiinnitettävä kolmiohuivi lieneis ok. Sekä virkattu & neulottu käy, mutku on vaan siinä et ohjeen tulis olla suomea. Kellään ideoita?

Tämäkö on nyt sitten sitä jotakin kivaa, jota lupasin viime postauksessa aloitella...

...sehän ihan tylsä tavissukka seiskaveljeksestä. Mun mielikuvitus taitaa olla vähän jäässä. Äitienpäiväkortitkin (kaikki viis!) menin ja ostin sen sijaan et oisin rustaillut ite jtkn. Niin tän sukan saapi muuten kohta puoliin vanheneva tikkupisko, joka todistettavasti käytti villasukkia vielä ainakin vapunpäivänä.
Edit: Näyttääpä sukka hullulle, onneks syster on aika sorjasääri :)


Kaikkea (mitä vapaavalinnan hyllystä ja novitan valikoimista löytyy) pitää kokeilla. Taipuiskohan puuvilla supersuosituiksi saunasukiksi..? Niin ja juicy fruit pääsi kuvaan, koska se oli hubba bubban ohella lapsuuteni lempipurkka. Ai miten niin perso makealle? Viime viikon vaihteessa Täydellisessä mualimassa Kevin Costner ja se pikkupoika söivät sitten juicy fruitia ja saivat mut ja systin äitymään muisteloimaan niitä lapsuutemme kesiä, jotka tuoksuivat naamalle lätsähtäneelle purkkapallolle. Oli siis pakko saada.

Mitäs muuta. Oon vähän tylsä, en jaksanut edes lehtikavalkadia väsätä. Riittääkö jos kerron ettei mikään erityisemmin sykäyttänyt. Ai niin, ostin pari päivää sit yli puol kiloa jotain ihanaa, mut laitan siitä kuvia aikaisintaan sunnuntaina, koska se olla vielä salaisuus.

Aurinkoista viikonloppua kaikille, elkää polttako neniänne!

Ps. Annev huomaatko, koko postauksessa ei ollut ees viittausta mihkään vaaleanpunaiseen?! :)